Syystuulia eli mustikkapiirakka

Näin kevään kynnyksellä ei kyllä paranisi paljon syksytä haaveilla, mutta kun tämä leipomus on niin perinteinen syksyn tunnusmerkki, että oli pakko...Tuttu tarina taustalla taas, jääkaapissa oli kermaviiliä, joka piti leipoa ettei olisi mennyt vanhaksi. Ja mihinkäs hyvään sitä kermaviiliä tarvittiinkaan.. No mustikkapiirakkaan tieysti. Etsin netistä vähän terveellisemmän pohjaohjeen kuin tuo murotaikina, ja tämmöinen löytyi Maitokolmion sivuilta;

Pohja:
100 g voita
3/4 dl sokeria
1 muna
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta

Täytteeseen mustikoita sekä se kermaviiliseos:

2 dl kermaviiliä
1 muna
2 tl vanilliinisokeria
3/4 dl sokeria

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon. Levitä seos voideltuun uunivuokaan. Sekoita kermaviiliin muna, sokeri ja vanilliinisokeri. Laita ensin mustikat uunivuokaan taikinan päälle ja lisää lopuksi kermaviiliseos. Kypsennä uunissa 200 °C:n lämpötilassa noin 30 minuuttia.

Ei voi muuta sanoa ku hyvvää! Pohja oli todella hyvä, menee varmasti kokeiluun jatkossakin.

Uunikanaa ja paahdettuja perunoita

Ensinnäkin pahoittelut pitkäksi venähtäneestä bloggailutauosta, tähän väliin on sattunut mm. muutto ensimmäiseen omaan kotiin, joten puuhaa on riittänyt. Puhumattakaan siitä, että välillä pitää poiketa töihin tuonne 200 kilsan päähän.. Mutta tässä tulisi nyt ekaa postausta uudessa keittiössä (kuvia myöhemmin) tehdyssä ekasta kunnon ruuasta.

Jamie oli ystävämme jälleen kerran. Löysin lähimarketista kokonaisen kanan, joka ei ollut pakastettu (ja oli valmiiksi marinoitu), niin sehän tarttui kainaloon. Jamien avulla saatiin ko. siivekkäästä oikein maukasta sunnuntairuokaa, josta riitti vielä seuraavan päivän kana-aurasalaattiin roippeet. Mutta näin siis mentiin

1 kokonainen kana
1 sitruuna
2-4 kynttä valkosipulia
voita
suolaa, pippuria, tuoreita yrttejä (oreganoa oli meillä, toimi hyvin)
pekonia (tai metvurstia, believe it or not)
6-8 keskikokoista perunaa

Jos kanasi on maustamaton niin marinoi se edellisenä iltana (esim. öljy, suola, pippuria, sitruuna, yrtit, chili jne...) jääkaappiin odottelemaan. Jos kana on valmiiksi marinoitu, niin plompsauta uunivuokaan ja aseta asteet 180 kohdalle, älä nakkaa vielä kanaa uuniin.

Keitä lohkoiksi leikattuja perunoita vajaa kymmenen minuuttia sitruunan sekä valkosipulin kanssa, valuta ja erottele sitruuna sekä valkkari pois. Jätä perunat kattilaan jäähtymään/kuivumaan, heiluttele vähän niin saat niistä kuohkeita (= vähän muussaantuneita) ulkopuolelta. Pistele sitruuna täyteen reikiä ja tunge se kanan sisään valkosipulin, yrttien ja voin kanssa (tarkoituksena se, että kuuma sitruuna höyrystää kanaa sisältäpäin ja näin se kypsyy nopeammin). Kaada kanan päälle marinadin loput (tai öljyä) ja paista uunissa n. 45 min. Ota kana uunista, asettele päälle pekonia (tai metvurstia jos pääsi pekonit unohtumaan kauppaan niinkuin meille kävi) ja nosta hetkeksi pois vuuasta. Kaada perunat kanavuokaan, heiluttele hetki, että ne saavat kunnolla kanalientä ympärilleen ja asettele ne sivuille, jotta kana mahtuu keskelle takaisin. Ja koko komeus takaisin uuniin 45 minuutiksi. Kun kana ja potut ovat kypsiä, ota vuoka uunista ja murra pekoni paloiksi pottujen päälle. Sitten syömään :)

Tuli todella hyvää kanaa, ei päässyt kuivumaan ollenkaan ja pekoni (tai metvursti) toi mukavaa rapsakkuutta ja mehevyyttä perunoihin. Tätä tehdään meillä kyllä toistekin, se on varma. Ja tuolle kokonaiselle kanalle ei tullut edes hintaa kovinkaan paljon, olisikohan viitisen euroa maksanut ja siitä söi kuitenkin 2 ihmistä 2 kertaa todella reilusti.

Jauhelihapiirakka

Tämä on taas yksi niistä jämäpiirakoista, periaatteella "mitä tein eilen ruuaksi". Pohja on sama vanha perunasosehiutalepohja, mikä löytyy monta kertaa jo tästäkin blogista ja täytteenä "eilistä" jauhelihakastiketta (tomaattipohjainen) johon on lisätty purkillinen salsaa mausteeksi. Päällä juustoraastetta. Tuli muuten tosi hyvää ja sopii illanistujaisiin vähän ruokaisammaksi piirakaksi oikein mainiosti. Tarjoa vihersalaatin kanssa, niin tulee kasvisten osuuskin ateriaan kohdilleen :)

Lammasta pataan

Lammas on sellainen liha, jota meidänkään taloudessa ei ole suuremmin näkynyt. Viime kesän rosvopaistien innoittamana (häiden rääppäiäiset)mieleen jäi kytemään ajatus siitä, että joskus vielä ostettaisiin kunnolla lampaan lihaa pakastimeen, vähän samalla tavalla kun on tehty poron kanssa. Mutta vielä ei olla ehditty tuumasta toimeen (ja tokkopa karitsaa tähän aikaan vuodesta kovinkaan kummoisesti edes saisi), joten on tyytyminen lihatiskin antimiin. Tein pitkästä aikaa reissun Herkkuun, jossa lihatiskin vitriinin takana lepäsi onnellisena karitsan potkaa. Niistä se ajatus sitten lähti. Pienoisen googlettelun tuloksena syntyi tälläinen pata:

n. 1 kg luista lampaanlihaa, mieluiten annospaloina
2 rkl voita, margariinia tai öljyä
1 rkl vehnäjauhoja
5 dl vettä
sipulia (jos isoja 1-2 riittää)
3-4 porkkanaa
lanttua
1 tlk tomaattisosetta
2 valkosipulin kynttä
1 tl rosmariinia
2 laakerinlehteä

Laita lampaanliha annospaloiksi. Ruskista lihapalat padassa öljyssä. Lihan pitää ruskistua kunnolla. Mausta suolalla ja mustapippurilla, ripottele päälle vehnäjauhot ja sekoita hyvin. Kaada päälle vesi. Lisää paloitellut porkkanat, kuutioitu lanttu ja kuoritut sipulit. Mausta tomaattisoseella, rosmariinilla ja murskatuilla valkosipulinkynsillä. Anna padan hautua uunissa 175 asteessa 1,5-2 tuntia. Silppua reilusti persiljaa valmiin padan päälle. Tarjoa perunoiden ja salaatin kanssa.

Piparminttufondant

Huolimatta epätoivoisesta yrityksestä kohti solakampaa olemusta, on pakko välillä herkutella. Eikö niin? Mielihän siitä masentuu, jos ei näin pimeään vuodenaikaan saa edes välillä vähän suklaata...

Tässä ohje ja pieni vinkki muuten, kyseinen leivonnainen kannattaa syödä lämpimänä, muuten se tarrautuu aika hyvin vuokaan kiinni.


75 g voita tai margariinia
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl piparminttukaramellirouhetta (Marianne)
0,5 dl kaakaojauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 muna
1 dl sokeria

Pinnalle:
4 rkl piparminttukaramellirouhetta

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Sulata voi ja sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Sekoita voisula ja jauhot munavaahtoon vuorotellen. Jaa seos neljään (tai kahteen... ;)) paistonkestävään annosvuokaan. Ripottele karamellirouhetta leivonnaisten pinnalle. Nosta vuoat uunipellille ja paista leivonnaisia keskitasossa noin 13 minuuttia. Leivonnaiset saavat jäädä keskeltä hieman kosteiksi. Tarjoa fondanttien kanssa tuoreita marjoja (meillä oli pakastemansikoita), raikastaa mukavasti aika tuhtia jälkkäriä.

Poronfilettä ja vuohenjuustoperunoita

Sunnuntairuokaa parhaimmillaan. Saatiin puolikas poron vasa taas pakastimen täytteeksi ja pakkohan sieltä on ne herkkupalat käyttää ensin eli siis sisä- ja ulkofileet. Kuulun siihen koulukuntaan joka ei poroonsa mitään muita mausteita käytä kuin suolaa ja hiukkasen pippuria, joten nämkin fileet olivat ihan parhaimmillaan näin. Hyvää oli, masu naukuu taas :)

1 poron ulkofile (ja sisäfile, varsinkin vasalla tämä on todella pieni)
voita

6-8 perunaa
2 dl ruokakermaa
1 sipuli
150 gr vuohenjuustoa (voi laittaa enemmänkin)
suolaa
(emmentalraastetta)


Viipaloi perunat sekä sipuli ja asettele vuokaan vuorotellen. Lisää joka väliin ripsaus suolaa. Kun pääset suurinpiirtein keskelle vuokaa, murenna vuohenjuusto ja täytä loppuvuoka perunoilla&sipulilla. Raasta päälle hiukan emmentalraastetta, niin saat rapean kuoren. Paista 175 asteessa noin 1,5 tuntia. Kun laitat perunat uuniin, ota fileet huoneenlämpöön odottamaan.

Kun perunat alkavat olla kypsiä, siisti fileet (ota kalvot pois terävällä veitsellä; työnnä veitsi kalvon alle ja vedä kalvon mukaisesti)ja leikkaa reiluiksi paloiksi. Kuumenna paistinpannu, lisää voi ja sen jälkeen fileet. Paista muutama minuutti per puoli,mausta suolalla ja pippurilla. Käännä levy ykköselle ja lisää pannuun hieman vettä (tai kermaa) sekä muutama katajanmarja. Anna hautua pannulla folion alla kunnes perunat ovat valmiita. Syö kunnes maha halkeaa :D

Ja TIEDÄN, ettei tuo vesihaudutus ole minkään lihanpaistontaiteen sääntöjen mukaista, mutta mielestäni se tuo lihaan mukavaa mureutta. Että teen niin vastakin. Nih.

Paluu lähimenneisyyteen

Lupailin joskus keväällä bloggailla tulevasta perhetapahtumasta jotain. No, here we go.. :) Parempi varmaan myöhään jos silloinkaan. Tosiasiassa olen reissuelämän alettua ollut niin vähäisillä kokkauksilla, että kuviakaan ei ole oikein syntynyt. Pitää koittaa ottaa itseään niskasta jossain vaiheessa, ehkä. Mutta tässä jotain juttua sentäs..

Tapahtuma oli siis häät, kuten ehkä kuvista voi päätellä ja juhlaparina toimi siis allekirjoittanut miehineen. Itse juhla oli ikimuistettava, pidimme kunnolla hauskaa ja kerrankin oli tilaisuus nähdä sukulaisia kunnolla. Kiitoksia kaikille mukana olleille! Kiitoskorttikuvat on ihan oikeasti jo tulossa :D

Ruokapuolen meille hoiti pitopalvelu ja hyvin hoitikin. Joitain kuivakakkuja, keksejä ja tietysti äidin tomaattimuikut tehtiin itse, mutta muuten mentiin tilauspohjalta. Suolaisesta pöydästä löytyi marinoidut kasvikset ja herkkusienet, vihersalaatti, perunafetasalaatti, paahtopaisti, porkkanapiirakka, rieskarullat (graavilohi ja kylmäsavuporo) ja savulohta. Ja makeaan pöytään päätyi hillasuklaakakku, mustikka-mansikkakakku (kuvassa kerroskakkuna), tuorejuustokakku mangokastikkeella sekä leipäjuustoa, kuivakakkuja ja keksejä.Näillä mentiin ja hyvin upposi vierasväkeen.

Juhlat siis juhlittiin elokuussa ja häämatkalla kävimme Prahassa syys-lokakuun vaihteessa. On muuten mahtava kaupunki, suosittelen. Hyvää ruokaa ja juomaa pullollaan, löysimme mm. keskiaikaisen ravintolan, josta saimme elämämme parhaat pihvit. Yhtään väheksymättä tietystikään itse kaupungin uskomatonta arkkitehtuuria ja nähtävyyksiä.
Tällaista siis meillä on touhuttu viime kesänä ja syksynä, blogihiljaisuus oli siis ihan kelvosti perusteltu, eikö? :)