Ruoka-asiaa

No koko blogihan on ruoka-asiaa, mutta nyt halusinkin puhua vähän ruokavalioasioista enemmänkin. Törmäsin Voisilmäpeliä-blogissa tähän artikkeliin, joka vastasi niin paljon omia mielipiteitäni, että oli pakko kirjoittaa samasta asiasta.

Itse hylkäsin kevyttuotteet noin vuosi sitten ja päätin, että terveellinen elämä ei ole kiinni satunnaisesta sokeripommista tai voilla kyllästetystä ruuasta. Miten aitojen ja luonnollisten, ei-teollisesti tuotettujen, raaka-aineiden käyttäminen voisi olla epäterveellistä? Yhteiskunnan lihominenhan alkoi 70-luvulla, kun huomio kiinnittyi ruokavalion "terveellisyyteen" ja alettiin tuottaa mm. margariineja ja teollisia eineksiä. Tämä "terveellisyys" johti siis yhteiskunnan lihomiseen ja tällä hetkellä olemme lihavampia kuin koskaan. Mistäköhän tuo johtuisi? Lisääntyneet terveysongelmat, kuten esimerkiksi syöpäsairaudet, eivät varmastikaan ole pelkästään lääketieteen kehittymisen tulos, vaan enemmänkin tulos teollisten aineiden (ja myrkkyjen) kertymisestä sisuksiimme. Miten ruumis suhtautuu ylipäätään vierasesineisiin? Se tietysti hylkii niitä.

Tuntuu, että ruoka-asioissa on unohdettu terve järki kokonaan tämän kalori-obsession kustannuksella. Miten on mahdollista, että margariini, joka on tuotettu jossain tehtaassa, jostain jalostetusta kasvista, joka on ehkä joskus viime vuonna nähnyt auringonvalon, jos on ollenkaan, on terveellisempi vaihtoehto kuin voi, joka tulee maitona lehmästä ja joka kirnutaan suoraan voiksi? Ilman mitään suurempia välikäsiä, lisäaineita tai monimutkaisia prosesseja.

Suosittelen kaikille ihmisille lukemiseksi Michael Pollanin kirjaa Oikean Ruuan Puolesta, jossa hän kertoo kuinka teollisen ruokatuotannon ikävät jäljet näkyvät nykyään ja mitä ihmettä tämä kaikki oikein tarkoittaa. Ja mitä oikein sitten syödään?

Syödään ruokaa, ei teollisia tuotteita. Ja sopivasti.

Tunnustuksia

Sain Lauralta haasteen kertoa seitsemän keittiötunnustusta. Tämä tuleekin sopivaan saumaan, kun bloggailu on ollut vähän tauolla. Koitetaas kaivaa jotain mehukasta... :)

1. Katson televisiosta kaikki mahdolliset kokkiohjelmat, useimmat jopa pariin kertaan. Digiboksin tallennustila on tiukilla.. Samoin kokkauskirjojen hyllytila vain kasvaa työhuoneessa, en voi vastustaa niiden tilaamista. Tällä hetkellä omistamistani keittokirjoista riittäisi ruokaohjeita varmaan viideksi vuodeksi joka päivälle eri.

2. Olen himoinnut Le Creusetin patoja ja kattiloita Englannin ajoistani lähtien, mutta tähän mennessä rahanpuute on estänyt hankinnat. Joulupukillehan voisi tietysti tähän aikaan vuodesta kirjoittaa. :)

3. En pysty syömään keitettyä kukkakaalia. Monta vuotta olen yrittänyt opetella, mutta ilmeisesti se on vaan pakko hyväksyä, että se ei mene kurkusta alas.

4. Olen huono syömään myös kalaa. Tai syöminen onnistuu mainiosti ja tykkäänkin kalasta, mutta sen laittaminen on aina jotenkin tuskan takana (puhumattakaan hinnasta, kun tykkään enemmän vaaleasta versiosta). Ja lapsena sattunut ruotoepisodi kummittelee välillä vieläkin mielessä.

5. Minun on pakko saada tasaisin väliajoin irtokarkkeja. Huolimattta atsoväreistä, lisäaineista, sokerimääristä puhumattakaan, niitä on pakko saada. Piste. Uskon, että se on vaan geeneissä ja pakko hyväksyä samalla tavalla kuin kukkakaalin maistumattomuus.

6. Paasaan terveellisestä, luonnonmukaisesta ruuasta ja kuitenkaan en itse syö läheskään niin hyvin kuin haluaisin. Terveellisellä ruualla tarkoitan siis mahdollisimman vähän jalostettua sekä eettisesti tuotettua ruokaa, enkä mitään kevyttuotteita jnejne.

7. Syön aamiaiseni aina tietokoneen ääressä (paitsi töissä tietysti) ja onkin aika ihme, etten ole onnistunut sotkemaan jogurtilla tai maitoteellä yhtä näppäimistöä enempää.

Tunnustuksiin haastaan edelleen oululaiskolmikon eli

Pastanjauhajat
Padan& Kattilan Patavahdin ja
Peruspöperölän Virpin

Keittiövillitys

Monessa blogissa (linkistä pääsee myös idean alkulähteille) on viime aikoina kuvailtu keittiöitä. Ja miksenpä siis minäkin liittyisi joukkoon, siellähän se äksöni tapahtuu. Kyseessä siis vuokrakolmion keittiö, talo on rakennettu vuonna 2006, joten suht uusi vielä. Mukavaa, että nykyisin käytetään vuokrataloissa vähän muutakin kuin sitä ainaista mattavalkoista...

Tässä kuva tuosta toisesta päädystä, keittiö on siis "läpikäveltävä", I-mallinen versio. Seinällä näkyy keräilykohde eli peltitaulut. Toinen keräilykohde on vanhat peltitölkit ja -rasiat.



Ja toisella puolen on luonnollisesti hella ja muut vastaavat tykötarpeet.



Ruokailupääty on sitten tämännäköinen. Ja on sinne näköjään yksi nelijalkainen linssiludekin eksynyt :)



Keittokirjat on sitten se kolmas keräilyn kohde, kuvan oton jälkeen on kokoelma lisääntynyt kolmella kirjalla (joista yksi on Jamie Oliverin uusin <3 ). Ja näköjään "ammatti"kirjallisuuttakin on jonnin verran tuossa, keittokirjat kun ovat samassa hyllyssä muiden kanssa.

Ja sitten se pyhin eli jääkaappi. Harvinaisen täynnä, kun olin juuri käynyt kaupassa työputken jälkeen. Foliopaketti kätkee sisälleen hyydytetyn rahkakakun, mutta siitä myöhemmin.






Näin, nyt on suureen webbiin paljastettu miedänkin köökki, tosin toivottavasti päästään kyseisestä keittiöstä mahdollisimman pian eroon ja saadaan tilalle ihan oma vastaava ( ja mieluummin toimivampia) ruuanlaittopaikka... :)

Valkosipulia, valkosipulia...

Oulussa järjestetään joka kesä Valkosipuliyö-tapahtuma, joka kyllä useimmiten kestää kolme yötä. Paikalla siis erilaisia valkosipuliruokia, kokkausta, musiikkia, juomaa ja turisteja. Kävimme perjnataina päivällä pyörähtämässä torilla ja mukaan tarttui kyseinen purkki maistelun jälkeen. Ihania, paitsi että kannattaa varautua juoksemaan myös vessassa jos näitä ihan ilokseen alkaa suuhun napsia... =)

Jos jollakulla on hyviä ohjeita valkosipulin marinointiin, niin kertokaa ihmeessä, näitä olisi mukava kokeilla kotonakin. Samoin jos löytyy jokin muu hyötykäyttö noille chilikynsille kuin purkista suoraan napsiminen tai leivän päälle laitto, saa kertoa! :D